Vuoteella lepää Birgit kipeinä jäsenet,
tuo isän äidin silmiin taas karvaat kyynelleet.
On kohta lemmitynsä nyt heidät jättävä,
ja pienen ystävänsä on hauta peittävä.

On äiti opettanut tien mulle taivaaseen,
ja isä kieltää taivaan ja elon iäisen.
Nyt isän valtas itku hän ryhtyi puhumaan,
on äidilläsi oikein sä luota häneen vaan.

Nyt Birgit luottavasti turvasi jeesukseen,
ja nukkui herätäkseen elohon iäiseen.
Vanhemmat mitä tietä näytätte lapsille,
ohjaatte kenties syntiin maailman poluille.
Niin että herran hengen heistä täytyy erota,
ja anttaa ystävänsä vaivoihin vajota.

Äiti